"Kavala käsi, pantuna
tueksi Suomenmaan,
häväistys, kammo, kuolema,
kirous, patto vaan -
ne hänen nimens' olkohon
näin säästät korvaa kuulijan.

Kaikk' ota haudan synkeys
ja tuskat elämän,
tee niistä hälle nimitys:
surua vähemmän
se nimi tuopi kuitenkin
kuin Viaporin petturin." (Runeberg 2000, 264)

Petturi, jonka nimeä Runeberg ei halua runossaan edes mainita, on vara-amiraali Carl Olof Cronstedt. Cronstedt oli ansioitunut laivastoupseeri, ja hänet nimitettiin Viaporin (Suomenlinna) komentajaksi ennen Suomen sodan syttymistä. Tässä tehtävässä Cronstedtin voi sanoa kuitenkin epäonnistuneen perusteellisesti. Hänen komennossaan linnoitus antautui venäläisille joukoille ampumatta laukaustakaan hyökkääjää kohti. (Katso YLE:n Elävän arkiston ohjelma: Miksi Viapori antautui.)

Myöhemmin on esitetty vahvoja epäilyjä Crondstedtin lahjomisesta. Väitetään, että venäläiset antoivat hänelle kaksi tynnyrillistä hopeaa ja kultaa vastineeksi Viaporin antautumisesta.

Tarinan mukaan venäläiset kuitenkin onnistuivat huijaamaan Cronstedtia. Kun Cronstedt sopimuksen tehtyään kotonaan Herttoniemen kartanossa avasi aarretynnyrit, hän huomasi, että niissä muutamien hämäykseksi päälle aseteltujen kultarahojen alla olikin vain pelkkää hiekkaa. Kerrotaan, että Cronstedt kaatoi tynnyreissä olleen hiekan Herttoniemen kartanon mailla sijaitsevaan salmeen. Kerrotaan myös, että salmi ei sen jälkeen ole jäätynyt edes kovimmilla pakkasilla. Lieneekö syynä Runebergin langettama kirous, mutta Cronstedtin ei uskota vielä tänäkään päivänä saaneen sielulleen rauhaa.

Sittemmin Crondtedtin aaveen on nähty liikkuvan ainakin Herttoniemen kartanon puistossa yhdessä naispuolisen aaveen kanssa, jonka uskotaan olevan Cronstedtin vaimo. Lukuisista yrityksistä huolimatta aaveita ei ole onnistuttu karkoittamaan kartanon mailta. Cronstedtin viimeinen lepopaikka sijaitsee Vantaalla Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla (Pyhän laurin kirkko).

Tarina kertoo, että kun Cronstedt laskettiin haudan lepoon, tapahtui jotakin merkillistä. Hautakappelin valtasivat kyykäärmeet, jotka estivät Cronstedtin viemisen sinne. Käärmeistä päästiin eroon vasta, kun hautakappelin sisäänkäynnin yläpuolella olevaan Crondstedtin sukuvaakunaan lisättiin omaa häntäänsä syövän käärmeen kuva merkiksi Cronstedtin petturuudesta.

Tikkurilan kirjastossa Helmet-musiikkivaraston alapuolisissa maanalaisissa holveissa sijaitsevan rajatietopalvelukeskuksen tutkijat ovat kuukausien väsymättömän työn jälkeen onnistuneet muodostamaan yhteyden amiraali Cronstedtin aaveeseen. Tekojensa sovitukseksi hän on lupautunut avustamaan asiakkaitamme tässä Suomen sota -aiheisessa tieto- ja kirjoituskilpailussa.

Lähteet ja lisätietoa aiheesta:

Aaltonen, Sami. 2002. Aavetaloja. Helsinki: Nemo. [linkki HelMet-tietokantaan]

Cronstedt Kansallisbiografiassa

Runeberg, Johan Ludvig. 2000. Vänrikki Stoolin tarinat. Suomentanut Paavo Cajander. 5. p. Hämeenlinna: Karisto. (Ks. myös Project Gutenberg EBook of Vänrikki Stoolin tarinat)

Sivun alkuun