Eilen 1.12. ei oltukaan mesessä vaan kurssin omassa webinaarissa. Meidät ‘vietiin, talutettiin’ sinne (minne? DimDim?). Outoa. Piirreltiin (koiria, kissoja, kukkia) yhteiselle taululle, sotkettiin toisten piirroksia, chattailtiin, laulettiin, katsottiin videokuvaa opettajasta, myös kuunneltiin opettajaa. Virtuaalinen lastentarha.
Mutta toiminta – webinaaritekniikan opettelu – oli paitsi hauskaa myös oikeasti hyödyllistä. Webinaarissa voi näyttää ryhmälle powerpointteja, verkkosivuja ja muita dokumentteja, samalla puhua ja näkyä, tosiaikaisesti. Dokumentteja voi työstää yhdessä (yliviivata, korostaa, kommentoida). Joku ehdotti karaokea. Voidaan kokoontua tekemään yhdessä, vaikka fyysisesti oltaisiin ympäri maailmaa.
Webinaareja olen miettinyt aikaisemmissa blogi-kirjoituksissani (Facebookissa sekä Twitter ja Qaiku). Ne tarjoavat huikeita mahdollisuuksia, varsinkin yhdistettynä Qaikun tapaiseen raportointiin ja kommentointiin. Kurssiwebinaarikokeilu oli ehdottomasti myönteinen ja iloa tuottanut kokemus. Video- ja äänitekniikka ei kyllä toiminut ihan optimaalisesti. Eniten häiritsi äänen ilmaantuminen viiveellä, se hämmensi ja lukitsi minut. En myöskään ollut varautunut esitelmöimään: webinaarit-tehtävän viimeinen kappale jäi lukematta. Enkä suostunut laulamaan, alkoi ujostuttaa.
Lopussa koneeni hyytyi, tuuletin hurisi huolestuttavasti koko tapaamisen ajan. Kun kaikki muu oli lakannut toimimasta, kuului vielä opettajan kaunis laulu ja soitto (?). Aavemaista.
Katsoin n. 10 minuuttia Plagiointi-webinaaria. Tekniikka toimi (Adobe Acrobat ConnectPro ?), Pura luennoi tärkeästä asiasta (lähteiden käytöstä ja niihin viittaamisesta). Tylsä luento, mutta taukojumppasin samalla kun kuuntelin (mahdotonta live-seminaarissa). Webinaarissa on hyvää virtuaalisen kommentointimahdollisuuden tarjoaminen; kynnys osallistumiseen on matala. Tuntuisi myös helpommalta luennoida verkossa kuin reaalimaailman tilaisuudessa. Varmuus tekniikan toimimisesta olisi kuitenkin ehdoton edellytys esiintymiselle. Webinaari on lisäksi ekologisempi ja halvempi vaihtoehto. Toisaalta on tärkeä tavata ihmisiä oikeastikin.
Kaikenlainen kommentointihalukkuuteni on yleisesti ottaen lisääntynyt 23koulutuksen aikana. Onkohan persoonallisuuteni muuttumassa?
Voi hitsi onpa tuo 1.12 chatti ollut kokemus. En nyt päässyt tuota kokemusta vielä jakamaan, kun tokaluokkalaisen ope kävi meillä kotona tuolloin ( tämä tapana Steinerkoulussa). Sit mua pelottaa toi oma kotikone, aina hyytymässä. Katselen koko ajan tässä tarjouksia.
Maceko se veti aarioita?
Viltsu
Luulen näin. Ääni tuli sieltä jostakin, tuolta puolen.
Harmi, että en päässyt tuolloin mukaan. Webinaari kuulostaa kuvailemanasi hauskalta!
Täytyisiköhän iskeä itsensä itsenäisyyspäivän webinaariin, vaikuttaa paitsi mukavalta myös hyödylliseltä. Kiitos Naranja, luettuani kirjoituksesi vasta tajusin webinaarin toimintaa.